Kuva: Lentomestari Aimo "Waffe" Vahvelainen
(HLeLv 24) Messerchmitt BF 109 G -koneensa
edessä Lappeenrannassa kesällä 1944.
 
KARJALAN IlMAILUMUSEO
Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Ilmailumuseota ylläpitää ja hoitaa:
Kaakkois-Suomen
Ilmailumuseoyhdistys ry

Katso museon aukioloajat yhteystiedot sivulta

Perusnäyttelyssä
Lentokoneet: Saab Draken, MiG 21Bis,
MiG 21F, Folland Gnat, Saab Safir,
Nieuport 11/17, Purjekone Harakka,
Helikopteri Mi 8.
Fouga Magisterin ja Mi-4 rungot.

Lentomoottoreita tähtimoottorista
suihkumoottoreihin.
Sodanaikaista lentohistoriaa:
Lentokonehylkyjä ja os.Kuhlmey
Immolassa-44

Pienoismalleja ja dioramoja

 

AVOIMET OVET JA ESITELMÄ AIHEESTA:

LPR:n LENTOKENTÄN POMMITUS 2.7.1944

Historijoitsija Jukka Vesen

TORSTAINA 18.7.2019 KLO 17.00-21.00.

  TERVETULOA

 

MUSEO AVOINNA NÄYTTELYKAUDELLA 2019 3.6.2019 - 27.9.2019

ARKISIN MAANANTAI - PERJANTAI KLO 12.00 - 18.00

Pääsymaksu: 5 euroa, maksut vain käteisellä (payment only in cash). Ryhmät sopimuksen mukaan. Lapset ilmaiseksi (Children free).

TERVETULOA !

*kansioton / Museon muistomerkki Gnat

Kuvassa museon eteen kesällä 2017 pystytetty Folland Gnat muistomerkki

...............................................................

Lappeenrannan lentoaseman historiaa

Lentoaseman perustamispäiväksi on merkitty 10. toukokuuta 1918.
Tuolloin Antrean Päähklahdella sijainneesta Ilmailupataljoona II:sta
kelirikkoa pakoon siirretyt maatoimintakoneet laskeutuivat ensi kertaa
tälle tsaarin ratsuväen käyttämälle entiselle harjoituskentälle.
Ensimmäiset koneet olivat tyyppejä: Nieuport 10, 17, ja 23, sekä C.F.W.
C.V, ja N.A.B. typ 9 Albatros, ja N.A.B. typ 17 Albatros Jagare.

Nieu_Lap_2.netti

Vähää aikaisemmin oli joukko venäläisiä lentäjiä loikannut punaisesta
Pietarista valkoiseen suomeen, ja tuoneet mukanaan Antrean Päähklahdelle
viisi Nieuport -konetta. Muutama Nieuport oli saatu myös Tampereen
valtauksen yhteydessä, venäläisten jättäminä.

Nieuport_10

Kentällä aloitettiin heti keväällä 1918 ohjaaja- ja tähystäjäkoulutus
saksalaisen, lentoaseman ensimmäiseksi päälliköksi nimitetyn luutnantti
von Bülovin, sekä venäjältä loikanneiden ohjaajien johdolla.
Toiminta jäi kuitenkin varsin lyhytaikaiseksi, niimpä koko kalusto
siirrettiin jo muutaman kuukauden kuluttua Uttiin ja sieltä edelleen
Santahaminaan, joissa ohjaajakoulutusta jatkettiin.


kansioton / Karjalan_Ilmailumuseon_merkki.B

Lentosotakoulun, tai oikeammin Suomen Ilmailutarhan ensimmäinen
epoleteissa käytetty merkki vuodelta 1918. Merkki on nykyisin Karjalan Ilmailumuseoyhdistyksen ja Karjalan Ilmailumuseon tunnus.


Kenttä uinui ruususen unta parisenkymmentä vuotta ja toiminta oli
vähäistä, kunnes talvisodan kynnyksellä sen laidalle sijoitetun
Kanta-aliupseerikoulun yhteydessä sijainneeseen panssarihalliin
perustettiin huoltoyksikkö ilmavoimien eri lentoyksiköiden koneitten
korjausta varten.  Kentältä toimi myös Fokker -kalustolla varustettu
hävittäjälentue.

Jatkosotaan lähdettäessä kentälle oli sijoitettu ilmavoimien yksiköitä,
kunnes rintaman siirtyessä kauemmaksi itään, kenttä jäi etupäässä
huoltokentäksi.
Sodan lähetessä loppuaan, oli toiminta kentällä vilkasta. Sinne olikin
sijoitettu kesäkriisin 1944 aikana koko maan parhaat hävittäjävoimat.

Sodan jälkeen lentotoiminta kentältä kiellettiin valvontakomision
toimesta, ja pääsi uudelleen käyntiin vasta vuoden 1951 keväällä.

Tänä päivänä kenttää käyttää Lappeenrannan Ilmailuyhdistys,
sekä mm. ulko- ja kotimaahan suuntautuva tilauslentoliikenne.

Tutustu tästä linkistä lentoaseman historiasta kertovaan kuvagalleriaan

© 2011 Karjalan IlmailumuseoPowered by NettiSite