Kuva: Lentomestari Aimo "Waffe" Vahvelainen
(HLeLv 24) Messerchmitt BF 109 G -koneensa
edessä Lappeenrannassa kesällä 1944.
 
KARJALAN IlMAILUMUSEO
Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Ilmailumuseota ylläpitää ja hoitaa:
Kaakkois-Suomen
Ilmailumuseoyhdistys ry

Katso museon aukioloajat yhteystiedot sivulta

Perusnäyttelyssä
Lentokoneet: Saab Draken, MiG 21Bis,
MiG 21F, Folland Gnat, Saab Safir,
Nieuport 11/17, Purjekone Harakka,
Helikopteri Mi 8.
Fouga Magisterin ja Mi-4 rungot.

Lentomoottoreita tähtimoottorista
suihkumoottoreihin.
Sodanaikaista lentohistoriaa:
Lentokonehylkyjä ja os.Kuhlmey
Immolassa-44

Pienoismalleja ja dioramoja

Uolevi Vahtikarin kuvat



Bristol Blenhein Mk 1, eli niin sanottu "lyhytnokka Blenheim" oli enlantilainen nopea keskiraskas kaksimoottorinen pommituskone. Suomi hankki vuonna 1938 koneen lisenssioikeudet, ja niitä valmistettiin kahtena eri muunnoksena (Mk I ja Mk IV) yhteensä 97 konetta, joista 55 oli valmistettu kotimaassa, ja loput englannissa.
Curtiss Hawk 75 A oli amerikkalainen kokometallinen hävittäjä, joka oli varustettu 1065 hv Pratt et Whitney tähtimoottorilla. Koneen aseistus käsitti rungossa 2 kpl. 12,7 mm Colit, Berezina tai LKK/42 konekivääriä, ja siivissä 2-4 kpl. 7,7 tai 7,9 konekivääriä. Koneen huippunopeus oli 440 km/h.
Bristol Blenhein Mk IV, eli niin sanottu "pitkänokka Blenheim" oli enlantilainen nopea keskiraskas pommituskone. Suomi hankki vuonna 1938 koneen lisenssioikeudet, ja niitä valmistettiin kahtena eri muunnoksena (Mk I ja Mk IV) yhteensä 97 konetta, joista 55 oli valmistettu kotimaassa, ja loput englannissa. Pikänokka Blennua käytettiin paljon hyvällä menestyksellä mm. valokuvauskoneena.
Fiat G 50 oli italianainen avo-ohjaamolla varustettu hävittäjäkone. Ilavoimillamme oli käytössään kaikkiaan 25 Fiat G 50 konetta. Koneessa oli 838 hv Fiat A 74 R. C. 14 sylinterinen tähtimoottori. Sen aseistus koostui kahdesta karkeakaliperisesta 12,7 mm Brada konekivääristä, jotka oli asennettu koneen nokalle. Koneen huippunopeus oli 484 km/h.
Gloster Gauntlet II, oli englantilainen kaksitasoinen sekarakenteinen hävittäjä. Suomi sai 1939 Etelä-Afrikan liittovaltion lahjoituksena 29 konetta, jotka etivät jo mukaan talvisotaan. Gauntlet oli varustettu Bristol Mercyry VIS2 tähtimoottorilla, jonka teho oli 640 hv. Kone saavutti 370 km/h huippunopeuden. Sen aseistus käsitti 2 kpl runkoon asennettua 7,7 mm konekivääriä.
Junkers JU 88 oli saksalainen raskas syöksypommituskone, joka oli varustettu kahdella Junkers Jumo 211 J , 1420 hv rivimoottorilla. Koneen huippunopeus oli 472 km/h. Suomi sai hankittua saksasta yhteensä 24 kpl JU 88 A-4 konetta, joista tosin yksi tuhoutui siirtolennolla tapahtuneessa onnettomuudessa. JK-koneet kunnostautuivat etenkin kesän 1944 suurtaisteluissa.
Alkeiskolukone Pyry, oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama kaksipaikkainen, alatasoinen koulukone. Kone oli saanut paljon vaikutteita talvisodassa kunnostuneesta Fokker D 21 hävittäjästä. Pyryä käytettiin uusien ohjaajien kouluttamiseen etupäässä Kauhavalla sijainneessa Ilmasotakoulussa, sekä yhteyskoneena rintamalaivueissa. Kone oli varustettu 420 hv Wright Whilwind R-975 tähtimoottorilla, ja sen suurin nopeus oli 330 km/h. Se voitiin asentaa yhdellä rungossa olevalla 7,7 mm ohjaajakonekiväärillä. Suomen Ilmavoimilla oli käytössään kaikkiaan 40 PY-konetta vuosina 1939 - 1962. Koneen viimeinen lento tapahtui 7.9.1962 Härmälän kentältä Tampereelta.
VL Pyry oli hyvä, mutta vaativa kolukone. Se omasi hyvät lento-ominaisuudet, mutta kärkisakkaajana opetti ohjaajansa useinkin kantapään kautta lentämään oikein. Tyypillä koulutettiin Ilmasotakoulussa Kauhavalla 20-vuoden aikana yhteensä 700 ohjaajaa, ja sille kertyi lentotunteja yhteensä 56000.
Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz oli sekarakenteinen, kaksipaikkainen ja kaksitasoinen alkeiskoulukone. Suomen Ilmavoimat hankki 1940 saksasta 30 "Stikua" ja vielä vuonna 1944 viisi lisää. Konetta käytettiin ohjaajien peruskoulutukseen etupäässä Ilmasotakoulussa Kauhavalla, mutta myös yhteyskoneena rintamalaivueissa. Kone oli varustettu 9 sylinterisella Siemens Sh 14 a, 158 hv tähtimoottorilla , ja sen saavutti 185 km/h huippunopeuden.
VL Sääski oli Valtion Lentokonetehtaan 1927 suunittelema sekarakenteinen kaksitasoinen urheilukone. Prototyyppi valmistui 1928. Sääskeä tilattiin Ilmavoimille kaikkiaan 33 kpl, ja se oli käytössä vuosina 1928-43. Kone voitiin varustaa pyörillä tai kellukeilla kuten kuvan kone. Sääski oli varustettu 120 hv 9-sylinterisellä Siemens-Helske tähtimoottorilla. Koneen huippunopeus oli vaatimattomat 140 km/h. Sääskeä käytettiin kolutus-, tiedustelu, valokuvaus ja yhteyslentotehtävissä.

Klikkaa kuva isommaksi.

© 2011 Karjalan IlmailumuseoPowered by NettiSite