Kuva: Lentomestari Aimo "Waffe" Vahvelainen
(HLeLv 24) Messerchmitt BF 109 G -koneensa
edessä Lappeenrannassa kesällä 1944.
 
KARJALAN IlMAILUMUSEO
Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Ilmailumuseota ylläpitää ja hoitaa:
Kaakkois-Suomen
Ilmailumuseoyhdistys ry

Katso museon aukioloajat yhteystiedot sivulta

Perusnäyttelyssä
Lentokoneet: Saab Draken, MiG 21Bis,
MiG 21F, Folland Gnat, Saab Safir,
Nieuport 11/17, Purjekone Harakka,
Helikopteri Mi 8.
Fouga Magisterin ja Mi-4 rungot.

Lentomoottoreita tähtimoottorista
suihkumoottoreihin.
Sodanaikaista lentohistoriaa:
Lentokonehylkyjä ja os.Kuhlmey
Immolassa-44

Pienoismalleja ja dioramoja

Fokker C.X. FK-84 Suomen Ilmavoimissa

Fokker C.X oli hollantilaisen Fokker lentokonekonsernin kolmekymmentäluvun tuotos. Sitä käytettiin Suomen Ilmavoimissa useissa tiedustelulaivueissa tiedustelu- ja pommikoneena talvi, jatko ja Lapinsodassa vuosina -39 - 45. Hitaudestaan johtuen "Frans-Kalle" kärsi sodassa suuret tappiot. Konetta käytettiin mm. vaativissa tulenjohtotehtävissä.
Sodissa menetettiin yhteensä 17 konetta ja 25 lentäjää, ja lento-onnettomuuksissa -38 - 55 yhteensä 20 konetta ja 17 lentäjää.

Fokker_CX


Kone oli 2-paikkainen 1 ½ tasoinen sekarakenteinen syöksypommitus- ja maayhteistoimintakone. Runko oli hitsattua teräsputkea, etuosan pinnoitteen ollessa kevytmetallia. Takarungossa oli kangasverhous. Siipi oli puurakenteinen myös kangasverhouksella.

Tekniset tiedot:
- miehistö: 2 (ohjaaja ja tähystäjä)
- pituus: 9,01 m
- kärkiväli: 12 m
- korkeus: 3,3 m
- siipipinta-ala: 31,5 m²
- tyhjäpaino: 1 890 kg
- lentopaino: 2 700 kg
- voimanlähde: Bristol Pegasus XII ilmajäähdytteinen 9-sylinterinen tähtimoottori teho 835 hv
- huippunopeus: 356 km/h
- matkalentonopeus: 275 km/h
- lakikorkeus: 8 000 m
- lentomatka: 900 km

Aseistus:
- kaksi 7,7 mm lentosuuntaan ampuvaa Browning- konekivääriä sekä yksi 7,62 mm L-33/34-konekivääri tähystäjän käytössä

- 400–600 kg pommikuorma

FK-84

Kone oli käytössä talvisodan ajan LLv10 ssä, jossa sen pääasiallisena ohjaajana ja taka-ampujana toimi vänrikki Kahla. Myöhemmin hänet palkittiin ansioistaan Mannerheim-ristillä No. 54.

Kone ampui itsensä alas
Loppukesällä 1940 olivat LLv 10 ja 14 harjoittelemassa Taipalsaaren lentokentällä, Saimaalla tapahtuvaa kk- ja it-ammuntaa Fokkereiden ja Lysanderien vetämiin maalipusseihin.

Fokker_CX_3.netti30.8. suoritetussa harjoituksessa tapahtui onnettomuus, jossa FK-84 ollessa ampuvana koneen, sen ohjaajakonekiväärin tahdistin meni epäkuntoon, ja luotisuihku pirstoi potkurin.
Irronneen lavan, tai lapojen, aiheuttama epätasapaino repäisi moottorin koneen nokalta, ja runko putosi Sarviniemen edustalla Taipalsaarella Saimaaseen. Tuolloin kone kuului 1/LLv 14 vahvuuteen.
Ohj. Korpr. A. Irri hyppäsi varjolla, mutta tähystäjä Vänr. V. Koski tuli rungon mukana veteen asti, loukkaantuen vain lievästi. Kyläläiset pelastivat molemmat lentäjät vedestä.

Koneen runko nostettiin proomujen väliin ja kuljetettiin läheiseen laivarantaan, jossa se maalle vedon yhteydessä hajosi lopullisesti. Pudonnutta moottoria etsittiin jopa sukeltajan avulla mutta sitä ei löydetty. Koneen kokonaislentoajaksi jäi 517 h

Saimaaseen jääneen moottorin tarina kulki perimätietona pitkään lähikylillä. Harrastajasukeltajat kävivät sitä etsimässä joitakin kertoja vuosien varrella, mutta huonoin tuloksin.

Vasta vuosituhannen vaihteessa, kun Kaakkois-Suomen Ilmailumuseoyhdistyksen vedenalaisryhmä aloitti tarmokkaamman ja systemaattisemman etsintätyön alueella, se alkoi tuottaa tulosta. Tapauksen vielä muistavia haastateltiin talvisin, ja kesäaika käytettiin sukelluksiin.

5.6.2002 K-SIMY sukellusryhmään kuulunut Mikko Marttinen paikansi moottorin, sekä irronneen potkurintumpin n. 8 m syvyydestä. Pegasus ja sen potkuri nousivat jälleen ilmaan 11.7.2002. Molemmat ovat  nyt esillä museomme perusnäyttelyssä.

Siirry kuvagalleriaan tästä

JK

© 2011 Karjalan IlmailumuseoPowered by NettiSite