Kuva: Lentomestari Aimo "Waffe" Vahvelainen
(HLeLv 24) Messerchmitt BF 109 G -koneensa
edessä Lappeenrannassa kesällä 1944.
 
KARJALAN IlMAILUMUSEO
Lentokentäntie 37, 53600 Lappeenranta

Ilmailumuseota ylläpitää ja hoitaa:
Kaakkois-Suomen
Ilmailumuseoyhdistys ry

Katso museon aukioloajat yhteystiedot sivulta

Perusnäyttelyssä
Lentokoneet: Saab Draken, MiG 21Bis,
MiG 21F, Folland Gnat, Saab Safir,
Nieuport 11/17, Purjekone Harakka,
Helikopteri Mi 8.
Fouga Magisterin ja Mi-4 rungot.

Lentomoottoreita tähtimoottorista
suihkumoottoreihin.
Sodanaikaista lentohistoriaa:
Lentokonehylkyjä ja os.Kuhlmey
Immolassa-44

Pienoismalleja ja dioramoja

Suomalaisen hakaristin (swastikan) historia

600px-Finland_roundel_WW2_border.svg_copyHakaristi eli swastika on vuosituhansia vanha onnen vertauskuva, jota on käytetty onnen tunnuksena monissa eri kulttuureissa. Hakaristi esiintyy edelleen monissa uskontokunnissa hyvän tai ikuisen vertauskuvana.
Länsimaissa hakaristi on kuitenkin tullut tunnetuksi etupäässä Hitrerin saksan kansallissosialistien tunnuksena.

Hakaristi on tunnettu Suomessa arkeologisten löytöjen perusteella jo rautakaudella. Myöhemmin tiedetään sillä koristellun erilaisia käyttöesineitä ja tekstiileitä. Se on ollut pitkään käytössä Pohjolassa onnen vertauskuvana. Tekstiileissä, jotka usein koristeltiin lukuisin eri symbolein, hakaristiä on nimitetty myös vääräpääksi.

Itsenäisessä Suomessa hakaristiä on tunnuksenaan käyttäneet mm. Lotta Svärd, puolustusvoimat, Suomen sairaanhoitajaliitto, Ilmari Kianto ja Ruusu-Risti.

Lisäksi hakaristi esiintyy Suomen Valkoisen Ruusun suurristin ketjussa ja voidaan edelleen nähdä mm. Vapaudenristin kunniamerkeissä, Tasavallan presidentin- sekä Ilmavoimien eri yksiköiden lipuissa.

468px-Gallen-Kallela_sotalentajien_merkki

Suomen Ilmavoimien perustaminen

Suomen Ilmavoimat (ensin Suomen Ilmailutarha, sitten Suomen Ilmailuvoimat ja lopulta Suomen Ilmavoimat) sai alkunsa, kun ruotsalainen kreivi Eric von Rosen lahjoitti Vaasassa 6.3.1918 omistamansa Thulin typ D -koneen (ruotsissa rakennettu kopio ranskalaisesta Morane-Saulnier Parasol -koneesta) sisällissotaa käyvän valkoisen hallituksen joukoille.
Kone oli von Rosenin lentokoulun kone, ja sen siivissä aikaisemmin olleet koulun tunnukset oli korvattu von Rosenin henkilökohtaisella onnenmerkillä, sinisellä hakaristillä.

Sininen hakaristi sijoitettuna valkoiseen ympyrään määrättiin armeijan lentokoneiden tunnukseksi maaliskuussa 1918. Samalla hakarististä tuli myös armeijan panssaroitujen ajoneuvojen tunnus ennen jatkosodan alkua.

Kunniakkaasta hakaristitunnuksesta luovutaan

600px-Finland_roundel_border.svg_copyHakaristin käytöstä luovuttiin Ilmavoimien koneissa ja Suomen lentomerkissä Lapin sodan aikana huhtikuussa 1945. Tämä tapahtui Liittoutuneiden valvontakomission kehotuksesta, koska se yhdistettiin toisessa maailmansodassa hävinneen natsi-Saksan tunnukseen.

Myös ilmavoimien yhteyteen kuuluneet ilmatorjuntajoukot sekä panssarijoukot luopuivat hakarististä.

Tämän jälkeen vuonna 1945 otettiin käyttöön pyöreä sini-valkoinen kokardi-tunnus.

Suomen armeijan käytössä ollut hakaristi ei siis liity millään lailla Saksassa käytössä olleisiin natsitunnuksiin.

577px-Lentosotakoulu.svg

Hakaristin uusi tuleminen

1950-luvulla Ilmavoimien joukko-osastoille haluttiin omat liput. Lippujen suunnittelijana toimi silloinen majuri Olavi Seeve, josta myöhemmin tuli kenraaliluutnantti ja Ilmavoimien komentaja (1958-1964).
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen vihki liput juhlallisesti puolustusvoimien lippu-päivän paraatissa Helsingissä Senaatintorilla 4.6.1958.

Sinipohjaisen lipun kuvio on sama, joka esiintyi jo Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemassa vanhassa "sotalentäjien merkissä"i. Näin hakaristi oli tullut Suomen Ilmavoimien lipputunnukseksi.

Hakaristi tämän päivän Suomessa

Hakaristiä käytetään edelleen paitsi Ilmavoimien lipuissa ja joissakin joukko-osastotunnuksissa, myös monissa kunniamerkissä.

Joukko-osastojen lipuissa risti ei ole von Rosenin merkin sininen, vaan musta.
Kauhavalla toimivan Lentosotakoulun lipussa on jopa kolmen hakaristin esiintymä: lipun keskellä, vasemmassa yläkulmassa joukko-osastotunnuksen keskellä ja tangon päässä Vapaudenristin sisällä.  Jos tarkkailet ympäristöäsi, voit nähdä hakaristi tunnuksen maamme monien vanhojen julkisten rakennusten ornamenteissa: ulko-ovissa, porteissa, rappujen seinäkuvioissa jne.

*kansioton /

Tässä kuva vuodelta 2016 Helsingin Korkeavuorenkatu 8 porttikäytävän kohdalta, jossa teräsportin vinjetteinä on käytetty vinohakaristejä.
JK

© 2011 Karjalan IlmailumuseoPowered by NettiSite